Keskiviikko 15.2.2012 09:03 Perästä kuuluu Saimaalehti

Työnteosta rangaistaan

Suomessa on yli 200 000 työtöntä työnhakijaa ja määrän uskotaan kasvavan kevättä kohti mentäessä. Työttömät saavat päivärahaa, mutta sosiaalitoimiston luukulla joutuu iso osa työttömistä vierailemaan. Pelkän päivärahan turvin harva ihminen tulee toimeen. Leipäjonot eivät ole myöskään lyhentyneet.

Työttömän sosiaaliturva kokonaisuudessaan on kuitenkin sen verran hyvä, että kynnys ottaa etenkin lyhytaikaista työtä vastaan on korkea. Viranomaisten säännöt ovat tiukat. Saavutetut sosiaalietuudet menetetään pitkiksikin ajoiksi, jos erehtyy ottamaan työtä vastaan lyhyeksi aikaa. Se ei edistä ainakaan intoa tehdä töitä ja maksaa veroja.

Uskallan myös väittää, että edelleen meidän systeemimme ruokkii kotiin jäämistä työnteon sijaan, vaikka niin sanottujen kannustinloukkujen purkamisesta on puhuttu jatkuvasti. Pitkäaikainen työttömyys tuo mukanaan sitten muutkin ongelmat, kuten alkoholin liikakäytön ja paljon puhutun syrjäytymisen.

Tukijärjestelmä on myös synnyttänyt ihmisryhmän, joka ei edes ole kiinnostunutkaan työnteosta. Systeemi on opettanut näille ihmisille, että jos ei liikoja vaadi, niin pärjää kohtuullisesti tekemättä mitään.

Vedin muutama vuosi sitten työnhakukoulutuksia. Kurssin alussa koulutettavat esittelivät itsensä ja mitä olivat siihen mennessä työkseen tehneet. Yksi erottui muista. Tämä siististi pukeutunut, kokin koulutuksen saanut alle nelikymppinen mies loihe lausumaan: ”Olen vuodesta 1986 pyrkinyt systemaattisesti välttämään kaikenlaista työn tekoa”. Huh, ajattelin. Eipä kannata tuhlata häneen ruutia ja yrittää opettaa kuinka työtä haetaan. Hän pärjäsi ilmeisen hyvin ja oli tyytyväinen, kun ei tarvinnut tehdä mitään.

Sitten toinen vastakkainen esimerkki. Opiskelijan työtä on opiskelu. Jos tekee työtä samalla, kun opiskelee, menevät opintotuet sen siliän tien. Opintukea saa, jos pysyy yhteiskunnan asettamissa raameissa, eli saa vuosittain riittävästi opintopisteitä. Sen ymmärrän, jos työssä käymisen vuoksi ei ole saavuttanut pisteitä riittävästi, menettää tuen. Mutta sitä en ymmärrä, että jos on pysynyt asetetuissa opintotavoitteissa, menettää tukia ahkeruutensa vuoksi, eli käymällä töissä iltaisin ja viikonloppuisin. Tästä minulla on esimerkki ihan lähipiiristä.

Poliitikot paasaavat työurien pidentämisestä työuran molemmista päistä. Jos opiskelija pystyy ja haluaa tehdä töitä opiskeluaikanaan, hänellä on valmistuttuaan paremmat mahdollisuudet saada töitä, kun voi osoittaa kokemusta myös työelämästä. Työura pitenee näin alkupäästä, kuten poliitikot ja elinkeinoelämä haluavat.

Eli ei istu oikein oikeustajuuni, että työnteosta rangaistaan ahkeria opiskelijoita, jotka hoitavat opintonsa jopa etuajassa ja antavat samalla oman panoksensa yhteiskunnalle tekemällä töitä.

Kari Tegelberg

Kommentit (0)