Perjantai 19.4.2013 16:11 Uutiset Suur-Saimaa

Sähköinen lukio-opetus lisääntyy

Savonlinnassa järjestetyillä iPadit lukio-opetuksessa -koulutuspäivillä eli iLo-päivillä opeteltiin iPadien käyttöä työpajoissa.
Opetus lukioissa ja samalla myös peruskouluissa elää selkeää murrosvaihetta. Murros koskee oppimisympäristöä, jossa sähköisillä viestimillä ja tietoteknisillä laitteilla tulee olemaan entistä suurempi rooli.

Muun muassa sähköiset oppikirjat ja materiaali syrjäyttävät vähitellen perinteiset oppikirjat ja monisteet. Ylioppilastutkintolautakunnan hiljattain tekemä päätös siirtyä sähköiseen yo-kokeeseen vaiheittain vuoteen 2019 mennessä vauhdittaa muutosta.

Sähköisin viestimin tapahtuvaan opetukseen ja kokeisiin siirtymistä on ennakoitu erilaisilla hankkeilla. Esimerkiksi Savonlinnan lyseon lukio, Juvan lukio ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto olivat mukana keväällä 2011 alkaneessa Mobiles-hankkeessa, jossa pilotoitiin tablettitietokoneiden opetuskäyttöä. Hankkeen myötä kouluille saatiin opetuskäyttöön iPadeja. Sähköiseen opetukseen on lukioissa varauduttu myös erilaisilla koulutuksilla. Huhtikuun alussa Savonlinnan lyseon lukio järjesti iPadit lukio-opetuksessa -koulutuspäivät eli iLO-päivät. Lyseon lukion rehtori Ismo Falck kertoo, että kyseessä oli jo kolmannet iLO-päivät. Ensimmäiset iLO-päivät järjestettiin Joensuun normaalikoululla keväällä 2012. Toiset järjestettiin samassa paikassa heti seuraavana syksynä. Falck kertoo, että lähinnä itäsuomalaisten lukio-opettajien verkostoitumisen tuloksena syntyneet iLO-päivät on tarkoitus toteuttaa itäsuomalaisvetoisena jatkossakin.

– Joensuun, Savonlinnan, Lappeenrannan ja Kuopion lisäksi mukana on Jyväskylä, koska sillä on yhteinen hanketausta Kuopion kanssa. Näiden kaupunkien lukioiden opettajat ovat myös koulutuksessa ensisijalla mutta osallistua voi kiintiön salliessa muualtakin Suomesta.

Savonlinnan lyseon lukiolla pidettyjen iLO-päivien järjestelytiimiin kuuluivat Falckin lisäksi Lyseon lehtorit Virpi Loikkanen ja Hannu Soini. Myös koulun muu opetushenkilöstö osallistui innostuneesti iLO-päivien rakentamiseen. Soini iloitsee, että koulutuspäivillä oli 230 osallistujaa aina Oulua ja Kokkolaa myöten.

– Yhtään paperikutsua ei lähetetty, vaan kokoon kutsumisessa hyödynnettiin verkostoja ja somea. Olemme ylpeitä siitäkin, että koulutus järjestettiin täysin omalla rahoituksella.

Soini ja Falck sanovat, että iPad-pedagogiikkaa ei voi oppia oppikirjoista, koska niitä ei ole. Tietoa on siis jaettava. Savonlinnassakin mottona oli ”tuo tullessas, vie mennessäs”.

Opiskelu tapahtui työpajoissa, joita oli peräti 50. Pajojen vetäjinä toimivat pädiä opetuksessa käyttäneet opettajat. Mukana oli iPadien suhteen täysin ummikkoja, joten koulutus alkoi kahden tunnin alkeispajalla, jossa käytiin läpi pädin toiminnan perusteet. Alkeistyöpajoihin osallistui 70 henkilöä. Tämän jälkeen osallistujat jakautuivat oppiaineryhmittäisiin työpajoihin.

– Aineryhmäpajat saivat paljon kiitosta, koska aineenopettajat saivat hyvän tilaisuuden jakaa oppiainekohtaisia kokemuksia ja verkostoitua.

 Sähköisen opetuksen edut

Falck muistuttaa, että Suomen lukioilla on kolme vuotta aikaa varautua sähköisiin yo-kirjoituksiin. Useissa lukioissa sähköisessä opetuksessa ollaan kuitenkin vielä alkutekijöissä. Hän on tyytyväinen, että oma lukio pääsi mukaan pilottihankkeeseen, jonka myötä tablettien käyttöä on päästy kokeilemaan käytännössä jo parin vuoden ajan. Hän sanoo, että syksyllä Lyseon lukiossa aloittavat ensimmäiset sähköistä oppimateriaalia käyttävät lukio-opiskelijat.

– Jokaisella tulee olla oma henkilökohtainen laite. Sen ei tarvitse olla iPad. Riittää, että siinä toimii tarvittavat selaimet. Tarvittaessa koulu toki lainaa opiskelijalle laitetta. Alussa käytämme rinnalla perinteisiä kirjoja, mutta vähitellen niistä pyritään luopumaan kokonaan.

Falck ihmettelee, että kustantajat ovat reagoineet yllättävän hitaasti sähköisen opetuksen lisääntymiseen. Ne eivät enää kuitenkaan voi hidastaa väistämätöntä.

– Jo nyt opettajat ovat tehneet paljon oppimateriaalia itse, sillä sähköisessä opetuksessa se on yllättävänkin nopeaa ja helppoa. Uskon, että melko nopealla tahdilla kustantajat alkavat reagoida oppilaitosten tarpeisiin.

Falck sanoo, että sähköisen oppimateriaalin yksi tärkeimmistä eduista on tietojen päivittämisen helppous. Sähköinen kirja elää reaaliajassa ja esimerkiksi kustantaja tai opettaja voi tehdä siihen päivityksen lukuvuoden kuluessa useampaankin kertaan. Sähköinen oppimateriaali on myös ekologinen valinta. Soini lisää, että tablettitietokoneissakin toimiva pilvipalvelin tarjoaa tallennustilaa kaikelle oppimateriaalille, jota voidaan jakaa halutun ryhmän kesken.

– Sekin on iso etu, että opiskelija voi koota kustakin oppiaineesta kansion, jonka sisältöön hän voi kätevästi palata milloin tahansa opiskelun kuluessa. Luonnollisesti kotitehtävien ja kokeiden tekeminen ja palautuskin tapahtuu kätevästi sähköisesti. Opettaja näkee myös heti, ketkä opiskelijoista ovat tehneet tehtävät, joten kontrolli pelaa. Kyse on paljon yhdessä tekemisestä ja vuorovaikutuksesta.

Maantietoa opettava Falck tietää, että iPadin käyttö opetuksessa haastaa paitsi opiskelijan myös opettajan. Hän veti ensimmäisen maantiedon kurssin iPadien avulla syksyllä 2011.

– Töitä riitti mutta kurssi onnistui ja palaute oli hyvää. Tablettitietokoneella työskentelyyn ei ole yhtä ohjetta. Pitää vain kokeilla ennakkoluulottomasti ja itse oivaltaa, miten sitä omassa opetuksessa voi käyttää. Vain tekemällä oppii.

Soini puolestaan piti ensimmäisen terveystiedon kurssin iPadin avulla keväällä 2012. Hän toteaa, että sähköiseen opetukseen tottuu nopeasti. Soini korostaa, että sähköisessä opetuksessa kone ei ole itseisarvo vaan väline ja vieläpä yksinkertainen sellainen. Hän myöntää, että uuden oppimiskulttuurin opettelu ei ole helppoa, varsinkin, kun lukio-opetus on perustunut pitkälti painetun tiedon ulkoa opetteluun.

– Sähköisesti tietoa on saatavilla valtava määrä. Luentojen kuunteleminen ja ulkoa opettelu muuttuu tiedon etsimiseksi ja kyseenalaistamiseksi. Tablettitietokoneet tarjoavat mahdollisuuden oppia uudella tavalla.

Teksti: Erja Eliala, kuva: Martin Koci

Kommentit (0)