Vaalitaistosta voi Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston välillä tulla yllättävänkin tiukka, vaikka alun perin Niinistö onkin kantanut ennakkosuosikin viittaa. Kumpi onkaan fiksuin, filmaattisin ja kaikin puolin kelvoin maan ”isäksi” seuraavan kuuden vuoden ajaksi, sen saavat kansalaiset päättää. Tulos selviää 5.2.

Jo ensi lauantaina kansalaiset voivat kuitenkin osittain vaikuttaa äänillään vuoden mittaiseen pestiin, johon on peräti kymmenen muodollisesti pätevää finalistia. Joku näistä kandidaateista saa kutreilleen Miss Suomi -kruunun ja edustaa maatamme ulkomaillakin, aivan kuten tuleva presidenttikin.

Mutta mitä muuta yhteistä näillä kahdella julkisella pestillä on, kuin että molempia voidaan pitää maamme edustajina. Molempien hakuprosessissa on ainakin tehty paljon julkisuustyötä. Vaalikiertueet ja missikiertue ovat käyneet turuilla ja toreilla esiintyen erilaisille yleisöille ja erilaisiin kysymyksiin vastaten. Molempien pestien hakijat ovat myös median suuren kiinnostuksen kohteena ja joutuneet olemaan suorastaan suurennuslasin alla. Kansalaisten lisäksi asiantuntijat ovat tentanneet hakijoita lähes kaikista mahdollisista asioista.

Vaikka pesteihin on kova syyni, molempien merkityksellisyyttä on epäilty. Presidentin valtaoikeuksia on vähitellen kavennettu, mikä on herättänyt keskustelua presidentin todellisesta roolista. Onpa koko tehtävää nimitetty jopa pelkäksi pr-henkilöksi. Missin roolille on puolestaan sallittua, ellei jopa suotavaa, hieman naureskella. ”Lihamarkkinat”, joista ei enää löydy menneiden aikojen loistoa tai esimerkiksi Anne Pohtamon veroista valovoimaista kaunotarta tekemään nimenomaan sitä pr-työtä.

Hakijoiden itsensä lisäksi hakuprosessiin vedetään mukaan myös mahdolliset puolisot tai muu lähipiiri. Kenellä on edustavin ja sopivin kumppani, kenen suhdehistoriasta löytyisi jotain tongittavaa. Huomiota saavat lisäksi itse tehtävän hoidon kannalta epäoleelliset seikat. Presidentissä kiinnitetään katse ulkonäköön ja ikään, vaikka niillä ei ole juurikaan merkitystä tehtävän hoidon kannalta. Missien kohdalla moititaan joskus nuorten naisten tietämättömyyttä yhteiskunnallisista asioista, vaikka suurin merkitys on kuitenkin sillä ulkonäöllä.

Onko korrektia verrata Suomen tasavallan presidentin valintaa ja Miss Suomen valintaa keskenään? Todennäköisesti ei. Molemmat ovat kuitenkin kovin julkisia tehtäviä ja meidän suomalaisten mielenkiinnon kestokohteita niin hyvässä kuin pahassa. Ja valinnan jälkeen kansa ei kuitenkaan ole tyytyväinen, joku muu olisi ollut parempi.

Ruut Kokki